Luvut sen kertovat. Historiallinen ennätysosallistuminen tilastoitiin sekä valtakunnallisilla leireillä (435 joukkuetta) että alueleireillä (389) tänä kesänä. Kokonaismäärä kipusi ensi kertaa yli 800 joukkueen, peräti 824 joukkueeseen. Nuorisotuomareita oli leireillä mukana yhteensä yli 650.
Seinäjoen Maila-Jussit lähetti leireille yhteensä 26 joukkuetta. Seuran C-tytöt juhlivat Suomen mestaruutta toisena vuonna peräkkäin. Kuva: Hanna Heinonen
Yksittäisistä leireistä Lappeenrannan Tenavaleiri, Oulun Suurleiri ja Hyvinkään Nuorisoleiri, Tampereen alueleiri Eteläisellä alueella, Kempeleen alueleiri Pohjoisella alueella sekä jaetuista Etenee-leireistä Laihian ja Seinäjoen leirit ylsivät kaikkien aikojen ennätykseen. Oulussa joukkueita oli mukana hurjat 130, mikä tarkoittaa suurinta koskaan järjestettyä pesäpalloleiriä.
– Lukemat vetävät suorastaan sanattomaksi. Kiitän lämpimästi kaikkia leirien järjestäjiä erinomaisesta työstä niin pesäpallon kuin yleensä lasten ja nuorten tulevaisuuden hyväksi. Monet ovat tulleet kertomaan, kuinka harrastus on jatkunut nimenomaan leirien myötä. Kun leireistä kerran innostuu, niiltä ei malta jatkossa pysyä poissa, kiittelee Pesäpalloliiton nuorisopäällikkö Anriika Heinonen.
– Leireillä nuoret itsenäistyvät, saavat kavereita eri puolilta Suomea sekä oppivat toimimaan ryhmässä, kunnioittamaan kanssaihmisiä ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ne ovat taitoja, joilla on käyttöä elämässä yleensäkin. Leirit muodostavat suuren merkityksellisen yhteisön pelaajineen, tuomareineen, pelinjohtajineen, valmentajineen, lasten vanhempineen ja taustajoukkoineen. Ystävyyssuhteet ovat jatkuneet vuosia ja vuosikymmeniäkin, Heinonen korostaa.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Leireistä on tullut kiinteä osa pesäpallon pelaajapolkua, joka voi jatkua kilpailullisemmin tai enemmän harrastemielessä. Koko ikäluokka kokoontuu yhdessä samalle paikkakunnalle lähes viikoksi nauttimaan pesäpallosta ja iloisesta tunnelmasta. Yhteistyö kaupunkien ja kuntien suuntaan on tärkeää. Kustannukset on pystytty pitämään maltillisina, kun majoitus ja ruokailut on järjestetty kouluilla tai oppilaitoksissa.
– Leireillä on helppo sanoa, että kaikki voittavat. Lapset ja nuoret kiinnittyvät pesäpalloharrastukseen entistä vahvemmin. Järjestävät seurat saavat voimaa oman toimintansa kehittämiseen ja lajin harrastajamäärät kasvavat. Paikkakunnalla leiri näkyy katukuvassa tarjoten paikalliselle elinkeinoelämälle merkittävän piristysruiskeen. Yhteiskunnallisesti leirien arvo on kasvatuksellisessa mielessä huomattava, kun lapset ja nuoret omaksuvat liikunnallisen elämäntavan merkityksen sekä oppivat sosiaalisessa ympäristössä tärkeitä tietoja ja taitoja, kiteyttää Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka.
Kouvolan Pallonlyöjät saavutti leireillä laajasti menestystä. Kuva: Hanna Heinonen
Positiivisena haasteena leirien osallistumisaste kolkuttelee kapasiteettinsa ylärajoja. Pesäpalloliitto seuraa tiiviisti kehitystä.
– Ehdottomasti tavoitteemme on mahdollistaa leirikokemus jokaiselle kiinnostuneelle lapselle ja nuorelle. Tavoitteessa on onnistuttu, vaikka ilmoittautuminen on ollut useammalle leirille melkoista kilpajuoksua. Mitä suurempi leiri on, sitä suuremmiksi kasvavat myös logistiset haasteet kulkemisineen, otteluohjelmineen ja ruokailuineen. Kartoitamme kaiken aikaa parhaita käytäntöjä, jotta pesäpallon kruununjalokivi pysyy sille kuuluvassa arvossa ja kehittyy edelleen, Heinonen päättää.
Ensi vuonna valtakunnallisilla pesäpalloleireillä kohdataan Koskenkorvan Suurleirillä 29.6.-4.7.2025, Tampereen Tenavaleirillä 7.-12.7.2025, Ylivieskan Naperoleirillä 14.-18.7.2025 ja Jyväskylän Nuorisoleirillä 21.-26.7.2025.
Raksilan pesäpallostadion täyttyi ääriään myöten Suurleirin leiriottelussa. Kuva: Linnea Laatikainen
Kuvia pesäpalloleireiltä
Pesäpalloleirien kuvagalleriat
