Huippupesäpalloilijana Yli-Torala debytoi mestaruussarjassa vain 16-vuotiaana ja edusti yhdeksän kauden ajan kasvattajaseuraansa Ilmajoen Kisailijoita. Pelaajauran huippuhetkiin lukeutuvat kaksi Suomen mestaruutta 1961–62 sekä valinta Liitto-Lehdistö-otteluun 1959 [ pelaajakortti: Pentti Yli-Torala (xlsx) ].
Yhtenä ja samana päivänä 22.9.1957 Yli-Torala juhli kahta pesäpallon SM-mitalia, kun miesten joukkueen 3–3-tasatulos Helsingissä Työväen Maila-Poikia vastaan toi SM-pronssimitalit ja samaan aikaan seuran A-pojat varmistivat kotikentällään murskaavasti Suomen mestaruuden kuritettuaan Loimaan Palloilijoita peräti 19–0 (yhteisjuoksut 22–0).
Lopetettuaan pelaamisen Yli-Torala siirtyi menestyksekkäästi järjestötoiminnan puolelle 1970-luvun alussa. Pesäpalloliitto käynnisti alle 9-vuotiaiden poikien ja alle 11-vuotiaiden tyttöjen tenavapesistoiminnan. Ikäluokille laadittiin omat säännöt ja valmistettiin erityiset välineet. Yli-Torala kiersi seuroissa ympäri Suomea, sai innostuneen vastaanoton ja juurrutti maahamme tenavapesäpallotoimintaa. Ensimmäinen valtakunnallinen Tenavaleiri pelattiin Hämeenlinnassa 1973.
– Halusin luoda Suomeen tenavien pesäpallotoiminnan, koska sen ikäisille ei ollut toimintaa. Ajattelin, että toiminta pitää aloittaa jo pienestä lähtien, että juniorit saavat hengen päälle, Yli-Torala kertoi Ylen haastattelussa 9.5.2015.
Tenavapesistoiminnan alkusysäys sai aikaan merkittävän kehityksen pesäpallon nuorisotoiminnassa, joka jatkuu yhä. Tänä kesänä pesäpalloleireillä rikottiin ennätys, kun kautta aikain ensimmäisen kerran osallistuvia joukkueita oli yli 800!
Yli-Torala ansioitui Pesäpalloliiton johtokunnan jäsenenä, liittovaltuustossa ja tenavavaliokunnassa, Etelä-Pohjanmaan pesäpallopiirin puheenjohtajana sekä Seinäjoen Maila-Jussien johtokunnassa. Ennen kaikkea aikaansaava ja monipuolinen pesäpalloaktiivi oli kuitenkin aina siellä, missä kansallispelin hyväksi pystyi parhaiten toimimaan – niin kuuluttajana, joukkueenjohtajana kuin lukuisissa muissa rooleissa. Yli-Torala palkittiin Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansioristillä sekä nimettiin Pesäpalloliiton ja Seinäjoen Maila-Jussien kunniajäseneksi. Siviilityössään hänet tunnettiin teknisten aineiden opettajana Seinäjoen Kivistön koululla.
Toimittaja Erkki Valtamäki kirjoitti teoksen ”Polttolinjalla – PYT”, joka käy läpi pesäpallon vankkumattoman puolestapuhujan tarinan.
– Kirjan tarina alkaa Ilmajoen Lahdenkylältä Nahkaluoman varrelta ja päätyy monien tapahtumien kautta Seinäjoen Jouppiin. Väliin mahtuu uskomaton määrä elettyä elämää, koulunkäyntiä, opettamista, pesäpalloa, puutöitä, golfia, mökkeilyä ja paljon muuta, Valtamäki kirjoitti teoksen esipuheessa.
Pesäpalloliiton toiminnanjohtajana 1974–2006 työskennellyt Markku Pullinen sanoitti teoksessa hienosti Yli-Toralan merkityksen oman uransa ja koko pesäpallotoiminnan kannalta.
– Pesäpalloseikkailun polulle siunaantui tähtihetkiä, jotka syöpyivät sielun syövereihin. Eräs niistä oli tutustuminen Pentti Yli-Toralaan, käsitenimeltään ”Pytti”. Kumppanuutemme ja aidot kohtaamiset ovat merkinneet minulle elämääni rakentaneita pitkospuita.
– Järjestöjohtajana Pyttiin saattoi aina luottaa. Hänellä oli selkeä näky siitä, mikä on kotiseuransa ja kotimaakuntansa etu kulloisessakin kokoustilanteessa. Hän halusi ja osasi asettaa nämä seikat kokonaisuuden raamiin eli palvelemaan kansallispelin kulloisiakin tarpeita.
Pesäpalloliitto kunnioittaa merkittävän pesäpallon puolestapuhujan ja nuorisotoiminnan pioneerin muistoa sekä ottaa osaa läheisten suureen suruun.
