Lapuan Virkiän edelliset Suomen mestaruudet ovat huippuvuosilta 2011–15. Mestaruus olisi seuralle sen historiassa 12:s ja tekisi Virkiästä (nyt 11 kultaa, 7 hopeaa, 11 pronssia) kautta aikain menestyneimmän naisten Superpesiksen seuran. Tällä hetkellä tilastokärjessä on Helsingin Pallo-Toverit (12–5–1).
Pitkä odotus palkitaan joka tapauksessa. Tamperelaisen Manse PP:n edellinen Suomen mestaruus ja toistaiseksi ainoa sellainen on kaudelta 2017. Mielenkiintoisena yksityiskohtana tuota mestaruutta olivat voittamassa tulevassa loppuottelusarjassa Virkiää edustavat Anni Heikkilä ja Senni Korhonen.
Pelaajapuolellakin odotusta on ilmassa molemmissa leireissä. Mansen Hanna Lammela, seuran omat kasvatit Lilli Mäkelä ja Viivi Vahtolammi sekä Virkiän Camilla Höglund, Charlotta Höglund, Tiia Jokela ja Anniina Kangasluoma ovat jo varmistaneet uriensa ensimmäisen naisten SM-mitalin. Mestaruus on kuitenkin mestaruus. Se maistuisi erityisen hyvältä Mansen Anna Ala-Kauhaluomalle ja Virkiän Emma Kiviniemelle, jotka molemmat ovat voittaneet viisi himmeämpää mitalia. Siri Eskola puolestaan voitti Jyväskylän Kirittärissä kaksi Suomen mestaruutta, mutta siirryttyään Manseen on jäänyt kolmesti peräkkäin SM-hopealle – mm. historiallisesta 100 lyödyn ylityksestä ja vuoden pesäpalloilijan tittelistä 2022 huolimatta.
Puolet Virkiän kuluvan kauden avainpelaajista on seuran omia kasvatteja. Riina Kerola ja Janette Lepistö olivat jo voittamassa mestaruuksia 2014–15. Ensimmäistä SM-kultaansa tavoittelevat kasvattajaseurassaan Anniina Kangasluoma, Emma Kiviniemi, Kaisa Peräaho ja Kaisaleena Saukko. Mestaruus olisi uran ensimmäinen myös Petra Kerolalle (kasvattajaseura Seinäjoen Maila-Jussit), Jutta Kuoppalalle (Vimpelin Veto) ja Iina Lehtiselle (Kuusankosken Puhti).
Mestareista ja mitalisteista ollaan syystäkin ylpeitä myös kasvattajaseuroissa. Janakkalan Janan kasvatti voittaa Suomen mestaruuden joka tapauksessa, sillä Mansea edustaa Anna Ala-Kauhaluoma ja Virkiää Senni Korhonen. Helsingissä mestaruutta juhlitaan Puna-Mustien kasvatin Virpi Hukan (Manse) tai Roihun siskosten Camilla ja Charlotta Höglundin (Virkiä) toimesta.
Kolmannen peräkkäisen naisten SM-mitalinsa varmistanut Virkiä on jäänyt 2000-luvulla vain seitsemällä kaudella kolmen parhaan ulkopuolelle. Superpesiksessä 2016 debytoinut Manse PP Edustus jatkaa mitalikannassa viidentenä vuonna peräjälkeen. Yksittäisistä pelaajista kaksinkertainen vuoden pesäpalloilija ja pudotuspelien arvokkain pelaaja 2016 Virpi Hukka juhlii jo 10. SM-mitaliaan. Manselta löytyy riveistään useampiakin meritoituneita ratkaisijoita. Pudotuspelien arvokkaimpina on palkittu tuolloin Kirittärissä pelanneet Siri Eskola kaudella 2019 ja Ella Korpela 2020. Mestaruuden on voittanut edellä mainittujen lisäksi myös Kiira Kautto Pesäkarhuissa Porissa 2021.
Virpi Hukka on varmistanut uransa 10. naisten SM-mitalin. Mestaruus olisi uralla neljäs. Kuva: Antti Haapasalo.
Pelinjohtajapuolella nähdään loppuottelussa harvinaislaatuisesti kaksi sarjan debytanttia. Manu Vartia luotsaa Mansen ja Jussi Muilu Virkiän tavoittelemaan kirkkainta kruunua kaudelle.
Naisten loppuottelu alkaa Tampereella lauantaina ja Lapualla sunnuntaina. Heti ensimmäisen ottelun merkitys on tilastojen mukaan huomattava, sillä vain neljä joukkuetta on pystynyt nousemaan mestariksi hävittyään ottelusarjan avauksen. Kolmella edellisellä kaudella Manse on vienyt joukkueiden keskinäiset ottelusarjat – pronssiottelussa 2021 sekä välierissä 2022 ja 2023.
Loppuotteluihin odotetaan runsaasti yleisöä paikan päälle. Viime vuonna naisten loppuottelusarjaa seurasi stadioneilla ensi kertaa yli 10 000 silmäparia. Mansen ja Pesäkarhujen viiden loppuottelun yhteenlaskettu yleisömäärä oli komeasti 11 096 katsojaa.
Naisten Superpesiksen loppuottelun 2024 tilastopaketti (pdf)
Naisten Superpesiksen loppuottelun otteluohjelma
Sotkamon Jymy jo 33. kerran miesten välieriin
Sotkamon Jymyn ällistyttävä menestystarina saa jatkoa miesten Superpesiksessä. Kaudesta 1990 lähtien seura on jäänyt vain kahdesti välierien ulkopuolelle ja voittanut 32 välieräsarjastaan 26. Tällä kertaa välierävastustaja on Kouvolan Pallonlyöjät, joka on juhlinut 2000-luvulla kuutta miesten SM-mitalia. Seuran edellinen Suomen mestaruus on kuitenkin vuosikymmenten takaa kaudelta 1976.
Jymyn pelinjohtaja on harvinaislaatuisesti Kainuun ulkopuolella kannuksensa hankkinut, välierävastustajan KPL:n peräsimestä aiemmilta vuosilta tuttu Iiro Haimi.
Iiro Haimi kohtaa kasvattajaseuransa Kouvolan Pallonlyöjät Jymyn viuhkavelhona. Kuva: Antti Haapasalo.
Toisessa välieräparissa historiallisen Suomen mestaruuden 2021 voittanut Manse PP Tampereelta saa vastaansa kautta aikain toiseen välieräsarjaansa valmistautuvan Kempeleen Kirin. Viime vuonna KeKi hävisi välierissä mestariksi lopulta pelanneelle Sotkamon Jymylle, mutta saavutti seurahistoriallisesti SM-pronssia. Puolivälieräsarjassa KeKi pudotti jatkosta välieriin joka vuosi 2009–2023 yltäneen Vimpelin Vedon.
Yksi välierien superpelaajista on kolminkertainen vuoden pesäpalloilija ja kolmessa eri seurassa Suomen mestaruuden voittanut Tuomas Jussila. Kempeleen Kirin kapteeni edusti välierävastustajaa Mansea kausilla 2021–22.
Miesten Superpesiksen välierien 2024 tilastopaketti (pdf)
