Kunnariketun pesisliikkari hurmaa Eurajoella

Pesisjaoston puheenjohtaja avaa onnistumisen taustaa

Eurajoki on noin 10 000 asukkaan paikkakunta, joka sijaitsee Satakunnassa Rauman ja Porin välissä. Paikkakunnan urheiluseuran Eurajoen Veikkojen junioripelaajat ovat tuttu näky pesäpallon aluesarjoista ja leireiltä, mutta nyt seuran suurimmaksi liikuttajaksi on noussut pesisliikkari. Miten tällainen onnistuminen on ollut mahdollista?

• Pienissä on meidän koko tulevaisuus ja perusta, ja liikkarin kautta saamme lisää ryhmiä G- ja F-ikäisiin. Pieni ja pippurinen seura olemme itsekin ja teemme vapaaehtoisporukalla töitä yhdessä kunnan kanssa. Meillä liikkarin suosio perustuu sitä ohjaaviin loistaviin henkilöihin, taustoittaa EuVe:n pesisjaoston puheenjohtaja Juha Mukkala.

Ensimmäisenä vuonna (2022) mukaan saatiin noin 40 perhettä. Hyvää starttia edesauttoi paikallisen K-kaupan mukaantulo ja sitä kautta ilmaisen liikkarin mahdollistaminen. Siitä eteenpäin kehitys on jatkunut vuosi vuodelta. Eurajoella liikkaria järjestetään aina toukokuusta elokuuhun.

• Nyt kesälle 2024 saimme Kunnariketun konseptin käyttöön sekä yhdistimme voimamme Luvian Vedon kanssa. Vedolle palkatut kesätyöntekijät olivat mukana liikkarissa ja toimivat apuohjaajina - sieltä päästä liikkaritoiminta kasvoi 40:llä lapsella, puheenjohtaja jatkaa.

Jatkuva kehitys näkyy edelleen ja tänä syksynä seura on tuonut Kunnariketun pesisrastit mukaan Eurajoella järjestettäviin lapsia liikuttaviin Liikuntamaa-tapahtumiin. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 27. lokakuuta onnistuneesti.

Pesäpalloliiton lanseeraama Kunnariketun pesisliikkari otettiin seurassa käyttöön heti, kun se julkaistiin. EuVe:n liikkarin toiminnoissa oli jo valmiiksi paljon samoja elementtejä kuin Kunnariketun materiaaleissa. Kuten kaikessa harrastustoiminnassa, vetäjien panos on korvaamattoman tärkeä. Eurajoella liikkarissa vetäjiksi on saatu niin omia junioreita kuin myös muiden lajien urheilijoita.

• Meidän päävetäjä Paula Niemen rooli on ollut äärimmäisen tärkeä. Siellä on tehty kaikki yksityiskohtaiset tuntisuunnitelmat teemoineen, ja nyt sitten on saatu lisäksi tuki Kunnariketun materiaaleista, Mukkala kehaisee.

Kiitosta puheenjohtajalta saa myös aktiivisesti toiminnassa mukana oleva Eurajoen kunta, jonka harjoitusolosuhteet ovat uuden monitoimihallin myötä viimeisen päälle kunnossa ja seuralle ilmaisia.

Kunta ja seura ennemmin yhdessä kuin erikseen

EuVe:n pesisliikkarin vastuuohjaaja Paula Niemi toimii myös Eurajoen kunnassa perheliikuntakoordinaattorina sekä Eurajoki liikkeelle -hankeessa. Seuran ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyö toimii siis äärimmäisen luontevasti, sillä samalla henkilöllä on tiivis yhteys molempiin tahoihin.

• Suosittelen muillekin näitä tällaisia yhteistöitä seuran ja kunnan välillä, sillä pystytään kuntana antamaan tilat ja resurssien mukaan ohjaajia. Eihän sen aina tarvitse olla se koko paketti vaan kunhan kunta tai kaupunki pystyisi aina jollain tavoin tukemaan, avaa Paula Niemi.

Eurajoella kunta on tosiaan ollut erittäin aktiivisesti tukemassa seuroja ja yhdistyksiä. Vaikkei kaikki toiveet aina välttämättä onnistu, suosittelee Niemi muitakin seuroja olemaan aktiivisesti yhteydessä omiin kotikuntiinsa. Jos ei edes kysy, ei voi mitään saadakaan.

Mistä EuVe:n liikkarin suosio kumpuaa?

Eurajoen Veikkojen liikkari tosiaankin liikuttaa kuntalaisia vauvasta vaariin. Alusta asti on ollut selvää, että vanhemmat ovat liikkarissa lastensa mukana ja koko perhe liikkuu. Lasta ei voi käydä vain jättämässä treenipaikalle päivähoitoon.

• Aikuinen antaa mallin ja tukee siinä vieressä. Eihän siitä tule mitään, jos lapsia on vaikkapa 60 ja ohjaajia vain viisi, Niemi jatkaa.

Kun liikkaria on takana jo kolme kesää, menee osa asioista vetäjiltä jo rutiinilla. Niemi johtaa kokonaisuutta ja apuohjaajina Eurajoella toimivat Jasmin Laaksonen, Katriina Saarenmaa ja Laura Koivukoski. Luvialla apuohjaajina toimivat Patrick Heinilä, Lauri Joopi, Sara Nummela ja Toivo Pärkö.

• Ohjaajana on tärkeää tehdä itselleen rutiinit, jotka ovat selkeitä lapsille ja myös perheille. Aina sama alku ja rutiini tunnin alkuun, että lapset tietää, että nyt se alkaa – esimerkiksi yhteinen alkuleikki, seuraavaksi jaetaan eri rastipisteet, mihin perheet jakautuu – ja sitten aina lopuksi loppuleikki, Niemi avaa.

Ohjaajalta vaaditaan myös tietynlaista pelisilmää: Aina ei tarvitse olla kauhea vauhti päällä vaan välillä voi tuntia myös rauhoittaa. Mikäli jokin leikki tai harjoite ei lähde toimimaan, kannattaa suosiolla siirtyä seuraavaan.

Pesäpalloliiton Kunnariketun materiaalit tarjoavat muun muassa valmiit tuntisuunnitelmat liikkarin järjestämiseen. Ohjaajat pääsevät materiaaleja kokeillessa tutustumaan eri leikkeihin ja peleihin, jonka jälkeen niitä voi tarvittaessa eriyttää tai soveltaa.  

• Kyllähän ne materiaalit heti helpottivat ohjaajan tekemistä, eikä niissä ohjaajalla tarvitse olla edes pesistaustaa sinällään. Käydään muun muassa motorisia perustaitoja leikin varjolla tai sitten yhdistellään kivasti jo olemassa olevia leikkejä, joissa on se laji sitten taustalla, Niemi kertoo.

Osa leikeistä voi olla haastavia toteuttaa aivan pienimpien 3-vuotiaiden kanssa, mutta niitä kannattaa soveltaa ja helpottaa. Eurajoella liikkari on kesällä ulkona järjestettävä tapahtuma, mutta materiaaleista hyötyy yhtä lailla talvella salissa liikkaria järjestävät seurat.

Nykyaikana puhutaan, että liikkumattomuus on iso riski ja tikittävä aikapommi yhteiskunnalle. Liikkarissa liikkumisen malli annetaan lapsille leikkien avulla monipuolisesti matalan kynnyksen perustaitojen kautta. Pesäpallo itsessään ei ole leikeissä se ydin vaan se liikkuminen ja oppiminen.

• Palkitsevinta itselle liikkarin vetämisessä ovat kaikki ne iloiset naamat ja ne onnistumiset sekä yhdessäolon riemu, mikä liikkarissa välittyy kaikille – siellä on hyvä meininki, seuran päätöstilaisuudessakin palkittu Paula Niemi päättää.