Tekijät seurojen takana
Junioripäälliköistä on tullut iso osa seurojen arkea. Tutustu toimintaan!
Juniori- ja valmennuspäällikköverkostoon kuuluu tällä hetkellä 30 juniori- ja valmennuspäällikköä.
Seurojen juniori- ja valmennuspäälliköt saavat apua ja tukea työhönsä liiton seurakehittäjiltä ja muiden seurojen juniori- ja valmennuspäälliköiltä yhteisissä tapaamisissa.
Verkoston toimintaan kuuluu:
- Kuukausipalaverit Teamsin välityksellä
- Livetapaamiset 1–3 krt vuodessa
- Teemapalaverit
- Uusien junioripäälliköiden perehdytykset
- Soittokierrokset ja muu yhteydenpito
Olethan yhteydessä seurakehittäjiin, jos seurassasi on aloittanut uusi junioripäällikkö.
Junioripäälliköiden esihenkilöille järjestetään omia palavereita kolme-neljä kertaa vuodessa.
Junioripäällikön palkkaamisen tukihaku on käynnissä 26.9.2024 saakka. Lue lisää uutisesta.
Junioripäälliköiden yhteystiedot
Esihenkilöille
Usein liikunta- ja urheiluseurassa esihenkilötehtäviin päädytään hieman ”vahingossa”. Urapolut saattavat kulkea entisestä harrastajasta ensin ohjaajaksi tai valmentajaksi ja siitä hallinnollisiin tehtäviin, josta edelleen puheenjohtajaksi, toiminnanjohtajaksi tai valmennuspäälliköksi. Näissä tehtävissä saa usein vastuulleen myös lähiesihenkilötehtäviä.
Johtaminen haasteena seuroissa koetaan nuorten työntekijöiden tukeminen. Seura on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka, jolloin esihenkilön tulisi olla tukena työelämään opettelun alkuvaiheissa. Esihenkilötyötä tekevät kaipaavat konkreettista apua siihen, miten voisivat entistä paremmin mentoroida ja auttaa nuoria työntekijöitä.
Toinen haaste, johon seuroissa törmätään, on tunteet. Urheiluun liittyy usein isoja tunteita ja nämä näkyvät luonnollisesti esimerkiksi valmentajien työssä. Monet seurojen esihenkilötyössä olevat painivat samojen pohdintojen äärellä. Miten johtaa ongelmatilanteita? Miten pitää päätöksistä kiinni myös silloin, kun tilanteet kaipaavat empaattista lähestymistä ja tunteiden vastaanottamista.
Tarvetta esihenkilötyön tukemiselle ja osaamisen lisäämiselle on siis olemassa. Hyvällä johtamisella saadaan aikaiseksi motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä, jotka haluavat yhdessä viedä seuraa kohti menestystä.
Tutustu esihenkilöiden työn helpottamiseksi luotuun materiaaliin alla.
Ennen palkkaamista
Ennen palkkaamista
Seuraan palkattava työntekijä ei korvaa vapaaehtoistyötä, vaan parhaassa tapauksessa hän täydentää ja tukee sitä.
Alla oleva johdanto kertoo asioista mitä tulee huomioida ennen palkkaamista sekä esihenkilön vastuusta ja roolista. Mitä siitä seuraa, kun seura palkkaa henkilön töihin.
Tutustu alla olevaan johdantotekstiin. Löydät myös mallin työhönhakuilmoituksesta.
Työsuhteen alkaminen, työsopimus
Työsuhteen alkaminen, työsopimus
Mitä sitten tehdään, kun työsuhde alkaa. Mitä siihen työsopimukseen oikein tulee? Koeaika? Työterveyshuolto? Ja muista vielä tiedottaa seurassa uudesta työntekijästä. Työsopimuspohja löytyy liitteenä.
Perehdytys
Perehdytys
Työntekijän perehdyttäminen on tärkeä osa työsuhteen alkua. Perehdytys ja siihen käytetty aika maksavat itsensä moninkertaisena takaisin, kun työntekijä pääsee osaksi yhteisöä ja hänellä on valmiudet työtehtäviensä hoitamiseen. Tutki siis tämän aihepiirin liitteitä huolella.
Työaika, palkanmaksu
Työaika, palkanmaksu
Työaika, työajanseuranta, lisätyö, ylityö, lepoaika, sairausajan palkka, lomaraha, lomapalkka, lomakorvaus – mitä näitä nyt taas onkaan.
Työn suunnittelu
Työn suunnittelu
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Seurassa toimintasuunnitelma ohjaa kauden aikana sitä mitä tehdään. Samoin työntekijällä tulee olla oma työsuunnitelma eli ns. vuosikello. Huoneentaulu muistuttaa päivittäin työn tavoitteista. Näistä annetaan vinkkejä liitteissä.
Palautteen antaminen, kehityskeskustelut
Palautteen antaminen, kehityskeskustelut
Kehityskeskustelu on hyvä työkalu kaikille työpaikoille. Se on tärkeä osa työntekijän ja esihenkilön välistä vuorovaikutusta, joka edistää työntekijän urakehitystä, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Hyvä toimintamalli seurassa on antaa positiivista palautetta heti, kun sitä on. Palaute voi olla positiivisen lisäksi korjaavaa, ja erityisesti korjaavan palautteen antamisessa on tärkeä miettiä, kuinka palaute annetaan. Tutustu liitteiden kautta mm. hampurilaispalautteeseen sekä kehityskeskustelujen malleihin.
Ristiriitatilanteet, kriisiviestintä
Ristiriitatilanteet, kriisiviestintä
Aina ei kaikki mene kuin pitäisi. Työnantajan ja työntekijän intressit voivat olla erilaiset. Ongelmatilanteet ovat haastavia. Entä, jos tilanne tulehtuu ja mainekriisi on lähellä. Kriisiviestinnän tarve syntyy, jos sattuu jotain odottamatonta. Lue lisää kahdesta eri johdantotekstistä: Ristiriitatilanteiden ratkaisu ja kriisiviestintä.
Työn päättyminen
Työn päättyminen
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Työntekijä löytää uusia haasteita, elämäntilanne muuttuu ja hän muuttaa aivan jonnekin muualle. Miten irtisanoutuminen hoituu? Joskus asiat eivät taas toimi ja olisi tarve irtisanomiselle. Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta, kun työsuhde päättyy. Löydät mallipohjat työtodistuksista liitteenä.