Pesäpallon kilpasarjat
Pesäpallon kilpailutoiminnan kokonaisuuden muodostavat aikuisten viisi sarjatasoa, 30–45-vuotiaiden SM-turnaukset, valtakunnalliset nuorten sarjat, valtakunnalliset pesäpalloleirit C-G-ikäluokille sekä alueelliset juniorisarjat ja alueleirit.
Suomen mestaruuksista pelaavat miehet, naiset, B-pojat (poikien Superpesis), B-tytöt (tyttöjen Superpesis), C-pojat ja C-tytöt (Nuorisoleirin kilpasarja) sekä Harmaakarhut (45-vuotiaat miehet), Kontiot (35-vuotiaat miehet) ja Vanamot (30-vuotiaat naiset).
Seuran joukkueella kilpailupolulle
Sarjapaikat ja sarjaan ilmoittautuminen
Aikuisten sarjoissa sarjapaikka ansaitaan kilpailullisen menestyksen perusteella. Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä seuran tulee myös täyttää taloudelliset ja toiminnalliset lisenssiehdot.
Uusi joukkue aloittaa aluesarjasta, ellei sille myönnetä erityisistä syistä sarjapaikkaa ylempää kilpailumääräysten § 40 mukaisesti. Kaksi Pesäpalloliiton jäsenseuraa voi myös anoa sarjan järjestäjältä sarjapaikan siirtämistä tai vaihtamista.
Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa ja maakuntasarjassa säilynyt tai sarjaan noussut joukkue katsotaan automaattisesti mukanaolevaksi seuraavalle kaudelle. Jos nousijajoukkue ei ota sarjapaikkaa vastaan, kirjallinen luopumisilmoitus tulee toimittaa kilpailupäällikölle määräaikaan mennessä.
Nuorten Superpesikseen ja nuorten Ykköspesikseen, C-nuorten SM-karsintasarjoihin, leireille, kaikkiin aluesarjoihin sekä 30–45-vuotiaiden sarjoihin ilmoittaudutaan vuosittain tulospalvelujärjestelmässä. Sarjamaksu maksetaan aina ilmoittautumisen yhteydessä.
Maailman parasta pesistä
Superpesis
Superpesis on suomalaisittain ainutlaatuista huippu-urheilua, sillä mistään muualta maailmasta ei vastaavaa löydy. Superpesiksessä pelataan maailman parasta pesistä!
Superpesis perustettiin pesäpallon ylimpien sarjatasojen brändiksi 1990. Heti alusta alkaen oli selvää, että brändin alle kuuluvat tasavertaisina sekä miesten että naisten Superpesis.
Nykyisellään naisten Superpesis on ylivoimaisesti vetovoimaisin naisten palloilusarja Suomessa. Se kilpailee tasaväkisesti Suomen viidenneksi seuratuimman sarjan tittelistä, miesten sarjat mukaan lukien.
Miesten Superpesis on yleisömäärillä mitaten kolmanneksi suosituin palloilusarja Suomessa.
Kaudella 2025 sekä miesten että naisten Superpesiksessä on mukana 12 joukkuetta.
Kovatasoinen haastajasarja
Ykköspesis
Kaikki pesäpallosarjat ovat avoimia. Nykyisin sekä miesten että naisten Ykköspesiksen mestari nousee Superpesikseen seuraavalle kaudelle, mikä lisää rutkasti sarjojen mielenkiintoa.
Ykköspesis on pesäpallon toiseksi korkein sarjataso. Miesten Ykköspesiksessä on mukana 12 ja naisten Ykköspesiksessä 17 joukkuetta kaudella 2025. Naisten Ykköspesistä pelataan kahdessa lohkossa.
Miesten ja naisten Ykköspesis ovat vahvoja haastajasarjoja. Nuorten lahjakkuuksien lisäksi sarjoissa on pelannut todellisia tähtipelaajia jopa Superpesiksen huipulta. Porilaisen Pesäkarhujen joukkueesta tuttu kaksinkertainen Suomen mestari Emilia Linna valittiin naisten Itä-Länsi-otteluun Oulun Lipottarien Ykköspesis-joukkueesta 2016. Kaikkien aikojen pesäpalloiilija Toni Kohonen edusti Ykköspesiksen Oulun Lippo Pesistä 2019. Ykköspesikseen palaavan helsinkiläisen Puna-Mustien riveissä pelaa hallitseva vuoden lukkari Juha Puhtimäki ainakin kausina 2025–26.
Suomensarja
Suomensarja on pesäpallon kolmanneksi korkein sarjataso. Miesten suomensarjaa pelataan neljässä ja naisten suomensarjaa viidessä lohkossa kaudella 2025.
Maakuntasarjasta nousee vuosittain uusia joukkueita suomensarjaan. Mikäli seura ei ota paikkaa vastaan, luopumisesta pitää kirjallisesti ilmoittaa Pesäpalloliiton kilpailupäällikölle syyskuun loppuun mennessä. Muussa tapauksessa luopumismaksut ovat voimassa.
Pesäpalloliitolla on mahdollisuus täydentää sarjoja avoimen haun kautta. Erillinen päätös tehdään vuosittain, kokonaisuus huomioiden.
Maakuntasarja
Maakuntasarja on pesäpallon neljänneksi korkein sarjataso. Maakuntasarjaa pelataan useassa maantieteellisesti määritellyssä lohkossa, jotta matkat olisivat joukkueille kohtuullisia.
Aikuisten aluesarjat
Aluesarja on pesäpallon viidenneksi korkein sarjataso. Aluesarjaa pelataan paikallisesti, pääsääntöisesti vain oman maakunnan sisällä.
30-45-vuotiaiden sarjat
Vanamoiden (30-vuotiaiden naisten), Kontioiden (35-vuotiaiden miesten) ja Harmaakarhujen (45-vuotiaiden miesten) SM-turnaukset pelataan yhden päivän tai yhden viikonlopun turnauksina.
Ilmoittautuminen 30–45-vuotiaiden SM-turnauksiin tapahtuu erikseen tiedotettavan aikataulun mukaisesti vuosittain.
Junioripolku 19-vuotiaaksi asti
Nuorten Superpesis ja nuorten Ykköspesis
Nuorten Superpesis on B-nuorten (19-vuotiaat ja nuoremmat) korkein sarjataso. Voittajat juhlivat vuosittain poikien Superpesiksen Suomen mestaruutta tai tyttöjen Superpesiksen Suomen mestaruutta. Ikäluokan parhaat pelaajat kutsutaan poikien ja tyttöjen Itä-Länsi-otteluihin, jotka pelataan osana valtakunnallista Itä-Länsi-viikonloppua.
Nuorten Ykköspesis on B-nuorten toinen sarjataso. Nuorten Ykköspesis auttaa tottumaan uuden ikäluokan kovempiin otteluihin ja palvelee erityisesti kahden ikäluokan kynnysvaiheessa olevia pelaajia.
Ilmoittautuminen nuorten Superpesikseen ja nuorten Ykköspesikseen 15.11.–30.11.
Leirielämää 16-vuotiaaksi asti
C-nuoret pelaavat Nuorisoleirillä
Nuorisoleiri on C-nuorten valtakunnallinen leiri. Alkukaudesta pelataan SM-karsintasarja, jonka parhaat lunastavat paikkansa leirin kilpasarjassa ja pääsevät tavoittelemaan ikäluokan Suomen mestaruutta.
Kilpasarjan lisäksi Nuorisoleirillä pelataan muiden leirien tapaan pelisarjat, joihin kaikilla joukkueilla on mahdollisuus ilmoittautua.
Ilmoittautuminen C-poikien ja C-tyttöjen SM-karsintasarjaan 1.1.–15.1.
Ilmoittautuminen valtakunnalliselle Nuorisoleirille maaliskuun alussa.
Pesisleirit parasta pesiksessä
Yli 800 joukkuetta vuosittain
Pesäpalloleireillä tilastoidaan nykyisin lähes 10 000 henkilöosallistumista. Pelaajien lisäksi leiriotteluissa jakavat oikeutta alle 18-vuotiaat nuorisotuomarit.
Leirit tuottavat paljon hyvää sekä osallistujille, järjestäjille että ympäröivälle yhteiskunnalle. Tutkitusti pesäpalloleirien aluetaloudelliset vaikutukset liikkuvat vahvasti miljoonaluokassa. Leireillä tärkeitä arvoja ovat reilu peli, yhteisöllisyys, urheilullisuus, terveelliset elämäntavat, keskinäinen kunnioitus, välittäminen ja jokaisen hyväksyminen omana itsenään.
D-juniorit (14-vuotiaat ja nuoremmat) pelaavat valtakunnallisella Suurleirillä ja E-juniorit (12-vuotiaat ja nuoremmat) valtakunnallisella Tenavaleirillä. Molemmille leireille on mahdollisuus ilmoittautua kilpasarjaan tai pelisarjaan. Kilpasarjan voittajat saavuttavat leirimestaruuden.
F-juniorit (10-vuotiaat ja nuoremmat) ja G-juniorit (8-vuotiaat ja nuoremmat) pelaavat valtakunnallisella Naperoleirillä.
Kesäkuun puolivälin molemmin puolin järjestettävillä alueleireillä on sarjoja useille ikäluokille C:stä tai D:stä G:hen.
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen valtakunnallisille leireille maaliskuun alussa.
Ilmoittautuminen alueleireille helmikuun alussa.
Aluesarjoissa mukaan joukkuetoimintaan
Jokaiselle omantasoisiaan otteluita
Tyttöjen ja poikien aluesarjat pyörivät joka puolella Suomea. Aluesarjoja on D-G-ikäluokille sekä osassa alueita myös C-ikäluokalle SM-karsintasarjan lisäksi. Valittavana on kilpasarja, pelisarja sekä nuoremmille Pienpesis ja Junnusuper. Erillisluvat antavat lisää joustoa kilpailumääräyksiin, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle löydetään omaa kehittymistä parhaiten palvelevia pelipaikkoja.
Ilmoittautuminen aluesarjoihin alkaa heti vuoden alusta.