Pelisääntömuutoksia junioriotteluihin ja pilotteja alueleireille
– Emme suosittele tavoittelemaan lapsuusiän menestystä ja aikuislähtöistä yksittäisen ottelun lopputuloksen ylikorostumista pidemmän tähtäimen kehittymisen kustannuksella.
Kaikissa sääntöpiloteissa ja -muutoksissa ajatellaan lapsilähtöisyyttä. Ⓒ Linnea Laatikainen / Linnea Laatikainen
Lasten ja nuorten pelisääntömuutoksia valmistelleen ryhmän viesti on selvä. Kaikkia ratkaisuja ohjaa lasten etu.
Valmisteluryhmän terveiset
Lasten ja nuorten pesäpalloon pilotoidaan ja tehdään taustatyön ja asiantuntijakeskustelujen pohjalta pelisääntömuutoksia kesälle 2025. Kaikissa sääntöpiloteissa ja -muutoksissa ajatellaan lapsilähtöisyyttä, lasten kasvun ja kehityksen tukemista sekä laji- ja pelitaitojen pitkäjänteistä kehittymistä. Emme suosittele tavoittelemaan lapsuusiän menestystä ja aikuislähtöistä yksittäisen ottelun lopputuloksen ylikorostumista pidemmän tähtäimen kehittymisen kustannuksella.
Pilotoinnin kautta kerätään kokemuksia ja kysytään mielipiteitä, jotta pelisäännöt palvelevat jatkossa entistä paremmin lapsen etua. Muutokset koskevat ottelutapahtumaa ja pilotointi vain alueleiriä. Suurin osa valmentajan työstä lasten kehittämiseksi tehdään harjoitustilanteissa, joissa valmistetaan lapsia ja nuoria ottelutapahtumaan.
Pysyvät junioreiden pelisääntömuutokset kaudesta 2025 alkaen
Grippiosalla lyöty lyönti
Uusi sääntö kaikissa D-G-junioreiden otteluissa kaudella 2025: Mailan grippiosalla lyöty lyönti on laiton. Lyönti on laiton myös siinä tapauksessa, että mailassa kiinni oleva alempi käsi on välittömästi pallon ja mailan takana.
Tavoitteet ja perustelut
– Ohjaa taidon oppimiseen ja perusnäppien opetteluun (tällä hetkellä valtaosa lasten ja nuorten kahva- ja muista näpeistä lyödään ilman peittoa tai uhkaa)
– Kahvanäppi suositellaan opeteltavaksi koukkunäpin hallitsemisen jälkeen lyöntipariksi
– Sääntö helpottaa tuomareiden toimintaa
– Huoli fyysisten ominaisuuksien korostamisesta lajitaitojen kustannuksella (esim. laittomien näppien osuus 1- ja 1–2-tilanteen näpeistä miesten Superpesiksessä yli 16 % ja naisten Superpesiksessä yli 20 % vuonna 2024)
Ulkopelipaikkojen kierrättäminen
Uusi sääntö kaikissa F-G-junioreiden otteluissa kaudella 2025: Ulkopelipaikkoja kierrätetään kolmen lyöjän välein Pienpesiksen tapaan.
Tavoitteet ja perustelut
– Toiminta ja toistot jakaantuvat tasapuolisemmin
– Jokainen lapsi oppii pelaamaan useammalla eri pelipaikalla
Alueleireillä 2025 pilotoitavat junioreiden pelisääntömuutokset
Pelinjohtajien paikka sisäpelissä
Uusi sääntö kesän 2025 alueleireillä: Joukkueen pelinjohtajien paikka sisäpelissä on suoja-alueen eli ulomman kaaren takana D- ja E-juniorien otteluissa. Suoja-alueelle on mahdollisuus sijoittaa maksimissaan kaksi pelaajaa (nimetään pöytäkirjaan).
Tavoitteet ja perustelut
– Ohjata lapsen ja nuoren oman havainnoinnin ja päätöksenteon harjoitteluun ja pelitaitojen oppimiseen
– Suosittelemme mahdollisimman monelle pelaajalle kokemuksia suoja-alueella toimimisesta.
Pilottikokeilussa pelinjohtajilla ei ole asiaa kotipesän suoja-alueelle. Ⓒ Linnea Laatikainen / Linnea Laatikainen
Väärien huutaminen
Uusi sääntö kesän 2025 alueleireillä: Väärien huuto on jatkossa sallittu vain pelaajille E-ikäisten lisäksi myös D-junioreiden otteluissa.
Tavoitteet ja perustelut
– Kannustetaan ja ohjataan pelaajat opettelemaan kaaripeli- ja vääränhuutotaktiikat
– Opetetaan pelaajille lukkarointiin liittyvät pelisäännöt
Etenemisratkaisu lapsilähtöisesti
Uusi sääntö alueleireillä 2025: Valmentajat eivät saa maila-, ääni-, eivätkä käsimerkeillä tai muilla merkeillä ohjata lapsen etenemisratkaisua lyöntihetken jälkeen E-G-juniorien otteluissa.
Tavoitteet ja perustelut
– Ohjaa lapsen oman havainnoinnin ja päätöksenteon harjoitteluun ja pelitaitojen oppimiseen (katse pallossa)
– Ohjaa pelaajat toimimaan mahdollisina mailamerkkien näyttäjinä
– Vapauttaa toisen pelinjohtajan pelin opettajaksi ottelun aikana
– Merkin näyttö viuhkalla on edelleen sallittua ja suotavaa
E-tyttöjen kilpasarjaan juniorikenttä
Uusi sääntö kahdella kesän 2025 alueleireillä (Kankaanpäässä ja Espoossa**): E-tyttöjen kilpasarjassa pelataan juniorikentällä.
Tavoitteet ja perustelut
– Vastaa paremmin tyttöjen taitotasoa ja fyysistä kehitystä
– Ohjaa kehittämään kopparipelaamista
– Ohjaa kehittämään kumuralyöntiä ja muita takakentälle suunnattuja lyöntejä (kumuralyönnit yleistyneet naisten Superpesiksessä, 2021 4,37 % -> 2024 12,95 %)
** Korjattu koskemaan vain Kankaanpään ja Espoon alueleirejä
Sijoituksia ei huomioida
Uusi käytäntö kesän 2025 alueleireillä: E-junioreiden sarjoissa ei pelata alueleirimestaruuksista eikä sijoituksista.
Määräys noudattaa lasten joukkuepelien työryhmän suosituksia. Sarjailmoittautumisten yhteydessä valitaan kuitenkin edelleen ensisijainen sarjavaihtoehto.
Tavoitteet ja perustelut
– Ohjaa lapsilähtöisempään kilpailuun
– Kulkee rinnakkain muiden sääntöpilottien kanssa
Loppusanat
Pesäpalloliiton kolmiportaisen koulutusjärjestelmän ja maksuttomien etäkoulutusten kautta annamme työkaluja lapsilähtöiseen sekä lasten laji- ja pelitaitoja kehittävään harjoitteluun. Kilpailu on olennainen osa pesäpalloa onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksineen. Sitä emme halua kitkeä. Valmentajan tehtävä on ennen kaikkea opettaa, sanoittaa ja antaa palautetta yksilölähtöisesti, ei pelata peliä lasten ja nuorten puolesta.
Kuten mestaripelinjohtaja Mikko Kuosmanen on kysynyt, ”haluammeko tavoitella lapsuusiän tähtiä vai aikuisiän menestyjiä?” Menestyminen kuvastaa tässä myös elämän muita osa-alueita. Pesäpallon pelaaminen on jatkuvaa ratkaisujen tekemistä niin kuin muukin elämä. Ratkaisujen tekeminen vaatii kykyä sekä rohkeutta valita ja toimia tilanteen mukaan.
Valmisteluryhmä
Perttu Hautala, koulutuspäällikkö
Juha Kuoppala, kilpailupäällikkö
Joona Tervonen, tuomaripäällikkö
Mauri Tunkelo, kilpailutoiminnan koordinaattori