Pesisliikkarista joukkueeseen - Kempeleen Kiriltä hienoja onnistumisia

Kempeleen Kirin pesisliikkarin tarina alkaa vuodesta 2020, kun vahvan pesäpallotaustan omaava duo Mika Takalahti ja Jyri Kyllönen pohti omalle jälkikasvulleen harrastustoimintaa. Pohjois-Suomessa liikkaritoimintaa ei vielä juurikaan tuohon aikaan ollut, mutta etelämmästä, kuten Jyväskylästä, alkoi kantautua jo kuulumisia onnistumisista.

• Kyllähän meillä siinä mielessä hieman itsekkäät lähtökohdat Jyrin kanssa oli, että omat lapset olivat siinä iässä, jossa harrastusta etsittiin. Pesisvalmennus on ollut itsellä omaa toiminta-alaa jo parikymmentä vuotta, ja kun jäin niistä hommista ammatillisesti pois niin sai keskittyä vain tähän, hymähtää Takalahti.

Jyri Kyllönen muistetaan yli 200 ottelun pelaajauraltaan Superpesiksestä muun muassa Jyväskylän Kiristä – nykyisin mies vaikuttaa liikunnanopettajana Tupoksella Oulun kupeessa. Liikunnanohjaaja ja ammattivalmentaja Takalahti nähtiin 2010-luvulla pelinjohtajana Naisten Superpesiksessä Raumalla ja Kempeleessä.

Lähtökohdat onnistumiselle olivat vahvat.

G-junnumäärät kasvuun

Usein seuroissa yksi päätavoitteista on ehjä junioriputki aina pikkujunnuista B-ikäisiin ja edustusjoukkueeseen saakka. Visiona on monesti se, että jokaisessa ikäluokassa olisi joukkueet niin tyttöjen kuin poikienkin puolella.

Ehjän junnuputken mahdollistaa vain vahva pohja pienimmissä ikäluokissa: Mitä enemmän G- ja F-junioreita on, sitä enemmän pelureita jatkaa myös E-junnuihin ja niin edelleen.

• Kyllähän yksi liikkarin iso tavoite on lasten liikuttamisen ohella juniorimäärien kasvattaminen pienissä. Kolmisen vuotta sitten meillä oli Kempeleessä kuusi G-junnua, kun tänä syksynä määrä on jo yli 30. Veikkaan, ettei KeKi:ssä ole koskaan ollut näin paljoa G-ikäisiä, Takalahti jatkaa.

Vuonna 2024 Kirissä on esikoululaisille kaksi ryhmää ja uusimpana junioripäällikkö Tanja Kimpimäen vetämä ryhmä 3-4-vuotiaille.

Kempeleessä liikkaria on viime vuodet vedetty kerran viikossa -periaatteella, ja kun lapsi alkaa olla G-iässä, pääsee hän suoraan joukkuetreeneihin, joita lapsille jo tutut Takalahti ja Kyllönen myös vetävät.

• Kyllähän se helpottaa liikkarilaisten liittymistä G:n porukkaan, kun pohjat taidollisesti ja säännöllisesti on jo hankittuna – se madaltaa myös lapsen kynnystä osallistua, kun laji, kaverit ja vetäjät on tuttuja. Helpottaahan se myös meitä valmentajia, kun lapsilla on jo jokin käsitys pesäpallosta pohjalla, Takalahti pohtii.

Moni nykyisistä Kempeleen Kirin G-junioreista alkaa olla jo kokeneita pelureita – ainakin jos harrastusvuodet lasketaan mukaan.  2017-syntyneistä, siis tämän vuoden ykkösluokkalaisista, osa on ollut ensin kaksi vuotta liikkarissa, jonka jälkeen toiset kaksi joukkuetoiminnassa.

Myös miesten edustusjoukkueen menestys ja suosion kasvu lisäävät entisestään seuran vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa. Kempeleläisen junnuputken tulevaisuus näyttää vankalta.